Vuosiloman kertyminen: Ovatko lomasaldonne ajan tasalla?

Epäselvät lomakäytännöt voivat aiheuttaa ylimääräistä stressiä työpaikoilla.

Oletko koskaan kuullut tarinoita lomasaldoista, jotka ovat jopa useamman vuoden vuosiloman mittaisia?

Valitettavasti nämä tarinat ovat joissain organisaatioissa tosia.

Jos loma-aikojen seuranta ja niiden pitämisen periaatteet eivät ole täysin selvät, lomia saattaa jäädä pitämättä paljonkin. Tämä voi aiheuttaa työnantajalle ikäviä yllätyksiä ja pahimmillaan turhaa kitkaa ja vastakkainasettelua.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, vuosilomista ja vuosiloman kertymisestä on eri työehtosopimuksissa eri säädöksiä. Eli samassa työpaikassa voi olla ihmisiä, joiden lomakäytännöt määräytyvät hyvin eri tavoin.

Nappaa tästä blogistamme vinkit, jolla vältät lomakäytäntöihin liittyvät yleisimmät karikot.

 

Mitkä päivät kuluttavat lomasaldoa?

Saamistamme lomiin liittyvistä kysymyksistä yksi nousee selkeästi ylitse muiden: miten arkipyhät vaikuttavat lomasaldojen kulumiseen?

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys!

Useimmilla aloilla yhden viikon lomaan kuluu kuusi lomapäivää (maanantai-lauantai). Lomasaldot eivät kuitenkaan kulu arkipyhinä. Eli esimerkiksi juhannusviikkona lomaan kuluu vain neljä lomapäivää, koska sekä perjantai että lauantai ovat arkipyhiä.

Jos arkipyhiä ei ole lomia sopiessa osattu ottaa huomioon, lomasaldo saattaakin näyttää yhtäkkiä vielä useampaa pitämätöntä lomapäivää eli lomia on jäljellä suunniteltua enemmän.

Arkipyhät voivat houkutella monia kikkailemaan lomilla niin, että kaikki vuosilomat halutaan pitää aina arkipyhien ympärillä.

Ajatus on ymmärrettävä, mutta työnantajan kannalta se ei ole mahdollista. Kaikkia työntekijöitä pitää kohdella tasavertaisesti, joten lähtökohtaisesti kukaan ei saa korvamerkata vuosilomiaan aina tiettyjen arkipyhien ympärille.

Joten: muista tarkastaa arkipyhien vaikutus lomasaldoihin, jotta pitämättömien lomien saldo ei kasva vuosien saatossa huomaamatta. Työpaikalla kannattaa sopia esimerkiksi siitä, kuinka monta normaalia viikkoa jokaisen vuosiloma-aikana on.

 

Sovi tarkkaan, milloin lomat pidetään

Luemme mediasta aika ajoin varsinkin johtajien työsuhteiden päättymiseen liittyen rahana maksetuista jopa vuosien pitämättömistä lomista.

Muhkean tilin saava ihminen on varmasti tyytyväinen, mutta tällaisissa tapauksissa lomien pitäminen ei ole kuitenkaan mennyt oikein.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että lomat pidetään ajallaan. Itse asiassa lomien maksaminen rahana työsuhteen kestäessä on lähtökohtaisesti lain vastaista.

Lomia ei myöskään saa jemmailla mielin määrin kauas tulevaisuuteen. Työntekijä saa omalla ilmoituksella säästää vuosilomastaan yhden viikon, yhteisellä sopimuksella kaksi viikkoa, myöhempää käyttöä varten. Tesseissä saattaa olla lisäksi omia käytäntöjä lomien säästämisestä.

Vuosilomat on pidettävä lähtökohtaisesti niille määriteltyinä aikoina. Vuosiloma-aika on 2.5.–30.9., talvilomien 1.10.–30.4. Toki lomapäiviä voi käyttää muinakin aikoina, mutta niistä pitää aina sopia yhdessä ja pitää huolta, että ne tulevat merkityksi ja pidetyksi oikein.

On suositeltavaa, että työntekijä pitää vähintään yhden pitkäjaksoisemman vuosiloman. Laki määrittää, että yhtäjaksoista vuosilomaa pitää olla vähintään 12 päivää eli kaksi kalenteriviikkoa. Sen ylittävästä osasta voidaan sopia erikseen.

On kuitenkin kaikkien etu, että ihminen pääsee palautumaan lomalla kunnolla. Silloin yleensä pidempi loma on paikallaan.

Eli: pidä huoli, että kaikki pitävät lomansa ajallaan – jokainen on lomansa ansainnut!

 

Mitkä asiat vaikuttavat vuosiloman kertymiseen ja milloin lomat siirtyvät?

Vuosiloman kertyminen ei ole ihan yksinkertaisin asia. Vuosilomalaki määrittää vuosilomien minimimäärän, mutta eri alojen työehtosopimuksissa voi olla näiden lisäksi omia kirjauksia vuosilomista.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Työaikojen vaihtelut eli työtuntien määrä esimerkiksi osa-aikaisilla voi vaikuttaa lomapäivien määrään. Ylityöt eivät lähtökohtaisesti lisää lomapäiviä. Toki monilla aloilla ylityöt sovitaan pidettäväksi ylimääräisinä vapaina, mutta ne eivät ole varsinaisia lomapäiviä.

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Loma siirtyy myös silloin, jos työntekijällä on etukäteen tiedossa loman aikana hoito, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi lomansa aikana, hänen lomansa siirtyy pyydettäessä kuuden päivän omavastuun jälkeen.

 

Lomien selkeä sopiminen ja ajantasaiset lomasaldot ovat kaikkien etu

Lomasaldot kiinnostavat lähtökohtaisesti jokaista työntekijää. Vaikka lomien määräytyminen ja niiden pitäminen on sinänsä selkeää, kannattaa lomasaldot tarkastaa säännöllisesti.

Myös lomien sopimiseen ja niiden pitämiseen kannattaa tehdä selkeät tavat toimia koko työyhteisössä. Silloin pelisäännöt ovat kaikille samat ja lomakauden lähestyminen ei aiheuta ylimääräistä stressiä.

Lisätietoja lomia koskettavasta lainsäädännöstä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162

Haluatko apua lomasaldojen laskemiseen ja lomakäytäntöjen rakentamiseen? Autamme mielellämme käytännöissä. Tutustu palveluihimme täältä: https://palkkatalo.fi/palvelut/